Suunnittelua luonnon ehdoilla.

Allan Spiegel – sisustussuunnittelija, Villa Altona, Sollentuna (Ruotsi)

Allan Spiegel ei vastaa arkkitehtinä eikä hän puhu alan salakieltä. Sen sijaan hän kertoo rakkaudestaan tuotantoprosesseihin, sisustussuunnittelijasankariensa antamista vaikutteista ja siitä, miten valo ja avoimet tilat voivat kutsua ihmisiä jokaisen kodin sydämeen eli keittiöön.

Allan on itseoppinut sisustusneuvoja, jonka asiakkaina on isoja ruotsalaisia vähittäismyyntibrändejä, ravintoloita ja hotelleja. Vuonna 2011 hän sattui internetiä selaillessaan ostamaan palan maata Sollentunan esikaupunkialueelta Ruotsista. Tämä päähänpisto vei sisustusneuvojan arkkitehtuurin ja rakentamisen maailmaan, mutta hänen omilla ehdoillaan.

Edellisen jääkauden muotoileman tontin ainutlaatuisten ominaisuuksien pohjalta Allan päätti arkkitehtiduoineen ja rakennusmiehineen luoda oman kodin, ”Villa Altonan”. Talo ei pyri ylittämään luonnon asettamia rajoja, vaan pikemminkin sulautumaan ympäristöönsä.

Aivan ensimmäiseksi: Mitä nimi Villa Altona tarkoittaa?
Altona on Hampurin alue, josta perheeni on kotoisin. Se on myös yritykseni nimi. Alkujaan ideana oli rakentaa Altona 1 ja sitten lisää taloja, Altona 2 ja 3 ja niin edelleen. Tämän vision toteutukseen ei ole vielä konkreettisia suunnitelmia, mutta taloja tulee todennäköisesti lisää.

Olet sisustussuunnittelija ja työskentelet ensimmäiseen huonekalujen parissa. Mistä sait kipinän rakentaa kokonaisen talon?
Jos olet huonekalupuuseppä, osaat rakentaa talon. Aina voi oppia uutta, ja useimmat asiat ovat mahdollisia. Ihmisillä on tapana hokea, että ”ei se ikinä onnistu”, mutta minä onnistuin. Minä pystyin siihen. Tärkeintä on se, että jos olet käsistäsi kätevä henkilö, voit oppia kaiken haluamasi prosessin aikana joko internetistä tai muilta ihmisiltä.

Olisitko rakentanut tätä taloa, jollei juuri tämä tietty tontti olisi houkutellut sinua?
Ei, en tätä taloa. Tämä talo on suunniteltu erityisesti tällaiseen maastoon. Se noudattaa maaperän muotoja, ja talo jakautuu neljään tasoon luonnon mukaan. Maapohja jakautuu neljään osaan, ja talon seinät ja muoto on sovitettu maaston muotoihin. Tavallisesti Ruotsissa käytetään dynamiittia maan tasoittamiseksi, mutta itse en pidä siitä. Sen sijaan halusin rakentaa maaston mukaan.

Talon rakentaminen kesti puolitoista vuotta. Samanaikaisesti töissä oli aina korkeintaan kaksi ihmistä. Milloin tiesit, että talo on valmis? Tuntuiko se kodilta?
Se tuntui heti kodilta. Muutimme taloon sen ollessa vielä keskeneräinen. Aluksi vessoihin ei ollut ovia, vaan ovina olivat pelkät verhot. Kun portaita ei vielä ollut, käytimme tikapuita. En osaa sanoa päivää, jolloin muutimme taloon. En edes tiedä, milloin se olisi voinut olla. Minusta se tuntui alusta lähtien kodilta.

Huvila sijaitsee kaupunkiympäristössä erityylisten rakennusten keskellä. Se on kuin eläisi keitaalla paikassa, jossa kaupunki kohtaa metsän. Pidätkö enemmän kaupungista kuin maaseudusta vai päinvastoin?
Valitsin tämän tontin, koska se on lähellä kumpaakin maailmaa ja koska Sollentuna on kaunis kunta. Pidän kummastakin ympäristöstä, mutta olen itseasiassa ihastuneempi kaupunkiin kuin lähiöalueisiin. Päädyimme Sollentunaan lasten ja koulujen takia. Jos minä saisin päättää ja eläisin yksin, valitsisin kaupungin keskustan tai luonnonläheisemmän ympäristön.

Työsi liittyy hotelleihin ja ravintoloihin eli tiloihin, jotka ovat luonnostaan sosiaalisia. Miten olet siirtänyt tämän kotiisi?
Jos katsot tavallisen asunnon pohjapiirustusta, olohuone on aina isompi kuin keittiö, ja lisäksi asunnossa on ruokailutila, jota ei koskaan käytetä. Mutta kun menet jollekulle kylään, oleilet aina keittiössä. Juhlissakin kaikki viihtyvät keittiössä. Näin se aina menee. Olohuoneessa ei oikeastaan tarvita kovin paljon tilaa. Olohuonetta käytetään yleensä yksin tai perheen kanssa. Keittiö on paikka, jossa ihmiset kohtaavat.

Hakeuduitko tietoisesti työskentelemään ravintoloiden sisustuksen parissa?
Satuin vain päätymään näihin ympäristöihin, mutta uskon suurimpana syynä olevan sen, että ihmiset, jotka pitävät ruoasta ja työskentelevät ruoan parissa, puhuvat samaa kieltä. Minäkin pidän ruoanlaitosta, joten olemme samanlaisia ihmisiä ja tulemme toimeen.

Mistä kiinnostuksesi ruokaan kumpuaa?
Meidän perheessä on oltu aina kiinnostuneita ruoanlaitosta. Äidilläni oli oma ravintola, kuten minullakin vähän aikaa. Nuorempana työskentelin osa-aikaisena työntekijänä. Isoäitinikin teki kaiket päivät ruokaa. Heti aamiaisen jälkeen hän alkoi tehdä päivällistä. Luulisin, että juuri siksi ymmärrän makua ja osaan yhdistellä asioita.

Miten kuvailisit tämäntyyppistä henkilöä?
Suurin osa heistä on hauskoja, ja heillä on luonnetta. He pitävät juomisesta ja syömisestä, ja he ovat sosiaalisia tyyppejä ja useimmiten kivoja ihmisiä. He eivät ole liian leuhkia.

Suunnittelussa on luontaista skandinaavista tyyliä. Talosi ja huonekalusi tuntuvat valoisilta ja ilmavilta, mikä ei ole aivan tyypillistä tälle alueella. Miten kuvailisit vaikutteitasi?
Pidän pohjoismaisista huonekaluista, mutta jos minun pitäisi sanoa, mistä pidän oleskelutiloissa, suosin espanjalaisia yrityksiä ja suunnittelijoita. Minusta ne ovat helpompia ja runollisempia kuin muut. Toimistokalusteiden osalta suosin saksalaista tyyliä. Ne ovat toimivia. Tyypillinen tanskalainen retrotyyli on kivaa ja suosittua, ja käytän sitä paljon ravintoloissa, mutta muuten suosin espanjalaista ja saksalaista muotoilua.

Olet itseoppinut, etkä ole koskaan ollut töissä perinteisessä toimistossa. Millä tavalla prosessisi ja tyylisi mielestäsi eroaa sellaisten ihmisten prosesseista ja tyyleistä, jotka ovat olleet palkattuina työntekijöinä toimistoissa?
En esimerkiksi koskaan tee piirustuksia tietokoneella. Teen aina muutamia piirustuksia käsin ja siirryn sitten suoraan prototyyppivaiheeseen. Työskentelen aina täydessä mittakaavassa. Jotkut tekevät 3D-piirustuksia, mutta minusta ne ovat tylsiä. Kun tekee suoraan prototyypin, näkee heti, mikä on liian korkea tai matala, ja uskon siihen, että tämä prosessi on nopeampi. Muuten käytät aikaa tehdäksesi 3D-mallin, joka saattaa näyttää siinä vaiheessa erittäin hyvältä, mutta onkin todellisuudessa omituinen, tai päinvastoin.

Kuulostaa siltä, että suosit työssäsi manuaalista lähestymistapaa. Millaista osaa teknologia näyttelee elämässäsi?
Minusta teknologia on erittäin hyvä juttu, jos ajatellaan laitteita ja tuotantoa huonekalujen suunnittelussa. Totta puhuen pidän kuitenkin manuaalisemmasta työskentelytavasta. Minusta on mukava soittaa vinyylilevyjä. Pidän analogisista prosesseista. Siinä suhteessa olen hyvin vanhanaikainen. Käytän teknologiaa vain laittaessani ruokaa: liedessä, astianpesukoneessa, keittiökapineissa. Lisäksi kuuntelen Spotifyta.

Mitä muita vaikuttimia elämässäsi ja työssäsi on?
Siinä suhteessa olen melko tylsä. Pidän luonnosta ja pidän tehtaista. Pidän tuotannosta, ja minusta on mukava käydä tehtaissa. Aina kun menen uuden asiakkaan tai valmistajan luo, pyydän näyttämään minulle tuotantotilat. Olen pohjimmiltani lapsi. Jos näen itselleni uuden laitteen, saatan kysyä, voinko jäädä koko päiväksi töihin, jotta näen, miten asiat pelaavat yhteen. Minusta se on todella hauskaa.

Pidätkö enemmän toimivuudesta vai kauneudesta?
Minä suosin toimivuutta.

Miksi?
Koska me elämme toiminnan keskellä. Toki on oltava kivoja ja kauniita ympäristöjä, mutta jos elät kauneuden keskellä, normaali elämä on mahdotonta. Tällöin sinun on järjesteltävä kaikkea koko ajan paikalleen.

Onko sinulla sama suhtautumistapa sisustukseen?
Kyllä, mutta sanoisin, että toimivuus tarkoittaa myös kauneutta. Esimerkiksi tuolin on oltava ensisijaisesti toimiva. Sen tekemisessä on ajateltava ensin mukavuutta. Tuolin on oltava myös kestävä. On oltava todella hyvä huonekalujen rakentaja, että osaa yhdistää nämä kaksi asiaa. On myös paljon tuoleja, jotka näyttävät hyviltä, mutta joilla ei ole mukava istua. Tuolin ainoa olemassaolon edellytys on kuitenkin se, että siinä on mukava istua.

Mikä on mielestäsi rumaa?
Rakennusten ja huonekalujen osalta on syytä olla rehellinen eikä tuijottaa trendejä, jotka tulevat ja menevät. Ravintola on aina näyttämö. Pitkäkestoisissa hankkeissa etenkin huonekalujen osalta on osattava katsoa pitkäkestoisemmin. Työskentelen hyvin kalliiden huonekalujen parissa, joten kun ostan huonekalun, haluan sen kestävän vuosia. Kaikella on oltava merkitys, ja minusta se on tärkeää.

Päteekö tämä ajattelu taloihin?
Sama pätee taloihin. Jos sinulla on 1920-luvun talo, sen tyylin rakenne kannattaa säilyttää entisellään. Älä muuta eri huoneita eri aikakausien mukaisesti, vaan säilytä ne rakennusaikakautensa näköisinä. Huonekalujen suhteen voit kokeilla eri aikakausia. Rumia aikakausia ei ole.